Koti-ilta

Kotona taas (valitettavasti). Ois eräs paikka jossa olisin huomattavasti paljon mieluummin juuri nyt kuin täällä, mutta kai sitä pitää nyt tyytyä osaansa tänä yönä.

Tällähetkelle fiilistelen serkun tekemiä mielettömiä biisejä (joita en jostain helvetin syystä ole älynny lähiaikoina juuriaan kuunnella ja nyt unohdun välillä miettimään et ei hitto en muistanu kuin hyvä se onkaan!) sohvalla röhnöttäen ja odotan puhelua eräältä.

Jep, nyt on taas asiat hetkellisesti niin hyvin kasassa, että ihan pelottaa mitä huominen tai ensviikko tuokaan tullessaan. Eihän tää voi jatkua näin hyvin kauaa, eihän? No eikai sitä pitäs vielä ajatella, tai siis ei "ei kai" vaan ihan pelkkä "ei".

"Sitä sanotaan, mennyttä ei takaisin voi saada. Eikä tulevaa kannata jäädä oottamaan..."

Mutta niin, mitäs muuta. Kirjottaminen houkuttas niin maan pirusti, mutta miks ei vaan jotenki nyt oikeen niinku irtoo?? En tiedä mikä ihmeen WB mulla on päällä ku odotin kun kuuta nousevaa, että saan oman koneen takas ja pääsen paukuttamaan Wordiin...

En tiedä, kai se siitä. Toivottavasti ainakin, koska pää on niin täynnä ajatuksia, että aika ajoin tuntuu siltä kun tulis hulluks. Sitten joku kysyy "mitä mietit" ja havahdun siihen että oon tuijottanu kattoa ilman minkään näköstä aivotomintaa. Huoh.

Mutta eipä tässä sen kiihkeempiä. Kohan nyt lätisin paskaa taas vartin... Ikävä on, ja haluan olla muualla kuin yksin kotona juuri nyt. Jokatapauksessa, kaikki on hyvin, ja ellen ois luvannu itelleni ettei tähän blogiin tule yhden yhtä hymiötä niin laittaisin tähän nyt yhden, vaan enpä laita... HAH!!!

Mp. - En haluu satuttaa
Miun serkku! ♥ I'm so proud!

Hymyily on hyvästä, smile

Sekavat ajat, sekava päivä. Itkua naurua vuokraleffoja ja Annin tekemää lasagnea. Puhumattakaan muffineista joita oli ihan pakko ostaa, tietysti.

Pää on yhtäaikaa tyhjä ja täynnä. Olen älyttömän iloinen ja onnellinen monesta asiasta joita elämässäni tällähetkellä tapahtuu, mutta samaan aikaan surullinen ellen jopa ahdistunut muutamasta muusta syystä. Hankalaa. Minä olen hankala.

Mutta tosiaan, Anni on rakas kämppikseni enää tämän viikon loppuun (sen jälkeen hän on enää rakas, sillä muutto on maanantaina). Minä puolestani jatkan elämääni tässä Vuosaaren lukaalissa johon olen niin kovin syvästi ehtinyt kuluneen puolen vuoden aikana kiintyä. Uusi kämmpis muuttaa elämää varmaan tietyltä osin aika radikaalisti, mutta olen kyllä toisaalta tosi innoissani (sitten taas toisaalta tosi haikeana, koska Anni [♥] muuttaa pois, ristiriitaa jälleen kerran).

Tämä päivä olisi aikaa parannella tämä tauti pois, huomenna edessä 11 tunnin työpäivä, maltan tuskin odottaa. Perjantaina sitten kahteen asti töitä, ja siitä suoraan kotikulmille Joensuuhun, vihdoinkin ♥

On niin kova ikävä sinne, onhan tuosta viime käynnistä jo piiiiitkä aika. Nyt nään kaikki ihanat mussukat ja halailen ne puhki, hihiii. Tosin sitä ennen saatan pussailla ja halailla puhki erään toisen jota on jo nyt ikävä, vaikka "vasta" nähtiin. Ehkä näitä hyviä asioita elämässä on tosiaan enemmän kuin niitä ahdistavia, smile.

Päivän sanat,
Järkytys
Ruoka
Ikävä
Elokuvat
Kipeä
Kämppis
Ihana ♥

"As the light
Washes over the morning rise
You're still asleep
And that's alright

I can be still
'Cause you look so sweet
And beautiful
Next to me"