Mutta joo, mistäs lähtis liikkeelle. Tänään, 25.4.2012 on mun ja mun rakkaani puolivuotispäivä. Ja joka viikon jokaisena päivänä olen yhä vaan varmempi siitä, että tää on se juttu joka tulee kestämään. Meillä on jotain liian hienoa ja hyvää hajoitettavaksi.
Viime lauantaina mä näin ensimmäistä kertaa Pian äidin, ja vaikka mua jännitti kirjaimellisesti niin paljon, että olin juoksemassa karkuun viime hetkellä kaikki meni kuitenkin hyvin. Mä tykkäsin siitä ihmisestä tosi paljon (muistutti mua omasta mutsistan) ja musta tuntuu ettei sekään mua vihannut, hih.
Sitten käytiin Villen ja Antin kanssa laivalla sekoilemassa ja olemassa kännissä. Kivaa oli vaikka vähän jouduttiin kullan kanssa kinastelemaankin. Minä ja minun mustasukkasuus mökötykset hahaa! Ei siitä
sen enempää...
Ja niin, sitten vähemmän mukava juttu. Mä olen taas alkanut lihomaan. Raivostuttavasti juurikin kesää vasten of course! Musta tuntuu, että mun itsetunto on jälleen romahtanut aivan nollapisteeseen, siitäkin huolimatta, että Pia jaksaa jokapäivä kertoa mulle, että mä olen kaunis ♥
Mä olin vasta vähän aikaa sitten ihan into pinkeenä siitä, että sain ostettua 38 koon housut ja nyt, kun ne yhtäkkiä kiristää ja tuntuu ahdistavilta, mä tunnen oloni lähinnä ällöttäväksi.
Silloin kun mä aloin viimekesän kieppeillä laihtumaan mun koko olo parani kaikin puolin ja siitä lähtien mun pahin pelko on ollut, että mä lihon takaisin. Nyt se alkaa toteutua ja mua suorastaan hävettää! Mun tekisi mieli lopettaa syöminen ihan kokonaan, sillä aina kun mä syön, mulle tulee sekä fyysisesti, että henkisesti paha olo. Olen kauhusta jäykkänä kun olen ihan varma, että kohta havahdun siihen kun peilistä tuijottaa joku 10 kiloa painavampi tyyppi jota en edes tunnista.
Joten, yritän siis syödä terveellisesti ja vähän vähemmän kuin normaalisti. Yritän jättää kaikki herkut pois (helpommin sanottu kun tehty, laivalta tuli ostettua kinderpatukoita ja sukulakuja) ja limua en juo töissä enää ollenaan. On sekin jotain, ennen meni työpäivän aikana varmasti useampi litra colaa kun sitä koko ajan pikkusen hörppi. Pitäkää mulle peukkuja, että ilosaarirockiin mennessä olen taas sitä kokoa 38, tai jopa pienempi. Ei siksi, että haluan näyttää hyvältä muiden silmissä (mulle riittää, että olen kaunis rakkaani silmissä) vaan siksi, että mulla olisi itsellä parempi ja itsevarmempi olo. Että mä en joka kerta peiliin katsoessani joutuisi piilossa irvistämään.
Muuutta nyt vaihdetaan taas aihetta, eihän kukaan jaksa mun itsetunto asioita hyvin pitkään puida, eihän?
Ensi kuussa mä olen lähdössä jälleen Joensuuun, JEE!!! Ja tällä kertaa otan tyttöystäväni mukaan, hihiiii!!! Oon niin innoissani että hajoan! En malta odottaa, että Pia näkee kaikki mun kaverit ja mun rakkaat vanhemmat. On ihanaa saada yhdistettyä nämä kaksi suurta elämänosaa keskenään, if ypu know what I mean. Muutenkin, mutsi on ainakin odottanut näkevänsä mun sydämeni valitun, hih. Sitäpaitsi mä tiedän, että ne tulee hyvin toimeen, niin mun en tarvitse edes jännittää!
Jeps, siinäpä "lyhyt" päivitys elämästäni tällähetkellä. Nyt täytyy nousta ja alkaa laittautua töitä varten. On tietenkin ihan meidän tuuria, että puolivuotispäivänä Pia lähtee töihin kuudelta aamulla ja pääsee just silloin pois kun mun täytyy itse lähteä ansaitsemaan elantoani, huoh. No mutta oli meillä neljä ihanaa vapaapäivää yhdessä, ja eilen me vähän tätä puolivuotispäivää juhlittiinkin. Käytiin syömässä ja ostoksilla...
Joo taas mä jaarittelen. Nyt siis hampipesulle ja tosiaan meikkaamaan. Täytyy yrittää palata astialle seuraavan kerran vähän lyhyemmällä aikavälillä.
Love ya ♥
P.S.
 |
| 6kk |
