maanantaina, helmikuuta 25

Yksi syy ja seuraukset

Tässä, on kappale ja sen musiikkivideo.

Tässä, on syy miksi mä alun perin sen klikkasin auki.

Ja lopputulos on tämä seuraavanlainen täysin päätön blogimerkintä.

Idioottimainen ellei jopa rasittavan kuuloinen melodia (jos tuota nyt voi sellaiseksi kutsua) ei edes haittaa mua, koska Miley Cyrus on vaan niin hyvä! Mä en tiedä mikä siinä on niin hyvää, mutta se vaan on! Varsinkin ton uuden tukkansa kanssa! Siis mimmihän on kuuma kun mikä (ei yhtä kuuma kun sinä rakas mikäli tätä luet ), mutta se ei ole edes se juttu! Jotenkin siinä on vaan... Munaa. Eikö? Siis sen ilmeet eleet ja tollanen tietynlainen hauska "I don't give a fuck" asenne on jotenkin ihan mieletön katseen vangitsija.

Sitäpaitsi mä olen jo pitkään mielessäni suunnitellu ja toivonu sellasta musiikkivideota johon vedetään coolit räppäriäijät sohvalle naisten keskelle leveilemään, ja siihen viereen joku femme(htävä edes!) gay/bi nainen ihan yhtä hard ass:inä niitä iskemään. En tiedä tajusitteko ideaa, mutta musta se ois siisti! Ja mun silmimssä kukaan ei tällähetkellä sopis siihen paremmin kun Miley, hahaa!

Ja joo, the weird part is, että mä oikeesti alan tykkäämään tästä biisistä kun enemmän kuuntelen. Ihan kiva sanat täs on jos oikein asennoituu *wink wink* hahaa!

Enivei tykkään siis Mileystä nykyään tosi paljon. I can't be tamed ei ihan vielä täysin vakuuttanu, mutta tykkäsin siitä silti. Stay vei kauneudellaan jo mennessään, ja Who ownes my heart on vaan niin iskevä! Että sieltä se vaan pikkuhiljaa kasvoi. Nykyään olen myyty, Jesh!

sunnuntaina, helmikuuta 24

Sunny Day ♥

Oi mikä ihana päivä!! Aurinko paistaa täydeltä taivaalta ja tuntuu taas siltä, että se kesä todella on tulossa! Oikeen tuntee miten paljon enemmän on energiaa näin valosaan aikaan.´Mä jopa siivoilin vähäsen vaikka oltas voitu tehdä se yhdessä Pian kanssa kohan se tulee kotiin. Oon niin REIPAS!

Toissa iltana oli siis Riinan synttärit. Oli tosi kivaa ja tapas uusia ihmisiä mikä on aina jees. Jotenkin vaan tosi sekava ilta, haha, yhtään kuviakaan ei tullu otettua. No mutta kai niitä jonkun otoksia illalta faceen jossain välin ilmestyy, kyllä siellä ainakin salamavalot välkky.

Eilen sitten vietettiin terveellistä krapulapäivää! Ei siis mitään perus krappe mättöä, vaan tuoremehua, salaattia ja hedelmiä ♥

Nami saalaattia ♥
En tajua miks tuo kuvaa tulee tohon väärinpäin kun se on koneella ihan oikein päin... Noh you get the point!
 
Mut joo ideanahan nyt on tosiaan vähän laihdutella kun tuntuu että on taas kertyny jostain noita kiloja. Muutamia lipsahduksia lukuun ottamatta oon kyllä pysyny aika hyvin tässä kevyemmässä ruokavaliossa, tuloksia odotellessa, hahaa!
 

Inspiration

Kirjottaminen on jääny nyt valitettavan vähälle, mutta toivon että tässä loman aikana pääsen taas siihen kiinni. Mulla on koko ajan sellanen olo et tahon kirjottaa tahon kirjottaa tahon kirjottaa, mutta sitten kun sitä avaa sen ohjelman tuolta niin jotenkin tuntuu ettei pääse alkuun. Pitäs vaan tehdä se niin kyllä se teksti sitten alkaa siitä liukua kun itestään. Tässä on vielä pari tuntia ennenkun rakkaani tulee kotiin, ehkä mä nyt sitten yritän saada jotain aikaseks. Täytys vaan saada päähän seuraava kohtaus niin sitten iskis taas sellanen into siihen hommaan. 

Ehkä mä nyt lopetan tän läpinän ja kokeilen tosiaan sitä. Palataan taas! ♥

torstaina, helmikuuta 21

Eilistä iltaa ja huomista päivää

Crashdïet


Iltoja herrasväki! Mä viettelen tässä ekaa lomapäivää joka sattuu myös olemaan astetta rankempi krapulapäivä. Eilen oli siis Joensuusta Anni käymässä täällä päin ja käytiin kattomassa se Crashdïetin keikka. Ilmestyttiin paikalle reippaasti myöhässä kun kummallakaan ei käyny mielessäkään, että jos ovet aukee kasilta ja ensin soittaa lämppäri, niin pääesiintyjä vois alottaa jo kympiltä! No jätkät veti onneks pitkän keikan niin ei jääty kaikesta paitsi. Ja se mitä ehdittiin nähdä niin oli kyllä niin mielettömän mahtavaa, että ois voinu taju lähtee. Kyllä ne vaan osaa!

Ensivaikutelma
 
 
Tunteella!



Kitaristi heitti yhdessä välin vesipullonsa korkin
yleisöön ja oi kyllä, minä noukin sen laukkuuni!






















Mies ja kitara ♥






















On The Rocks on siitä jännä keikkapaikka, että bändi joutuu kulkemaan yleisön läpi päästäkseen lavalta bäkkärille ja toisinpäin. Meidän iloksemme nämä kyseiset ruottalaiset teki useammankin encoren ja Annin kanssa satuttiin ihan sattumalta (siis oikeasti sattumalta, haha!) seuraamaan keikkaa just siitä lava - bäkkäri kulkuväylältä joten päästiin montakin kertaa muutamaksi sekunniksi lähemmäs tätä miestä kun mitä oli uskottukaan, hihii! On se varmaan todella teinimäistä leijua moisesta asiasta, mutta paskanko väliä? HAH!
Passing by, so close ♥

"After Party"


No keikan jälkeen suunnattiin sitten bileiden perässä Prahaan. Hyvin nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että torstai-iltana bile/nousuhumalassa on ihan turha yrittää saada sieltä mitään irti. Juotiin vain yhdet ja liikuttiin eteenpäin. Suunnaksi otettiin mama (tiedetään! Niin ennalta-arvattavaa!) vaikka Anni meinaskin korttelia ennen perääntyä ideasta ja ehdotteli jo kotiin lähtöä. Järkiinsähän se siinä sitten kuitenkin tuli ja matkalla törmättiin vielä mun kolleigoihin jotka mä tietenkin kaikkien kaverina pyysin mukaan.

Baarissa oli ihanaa. Tanssittiin Annin kanssa ihan simona ja nauroin pitkästä aikaa niin paljon, että meinas tulla pissa housuun. Jossain vaiheessa join vähän liikaa ja siirryinkin vesilinjalle juuri sopivasti ennenkun lähdettiin jatkoille paikkaan X. Sielläkös sitä vasta nähtiin ja koettiin kaikkea mikä jää häiritsevän  vahvana mieleen varmasti mun loppuelämäkseni, mutta olipahan jumalauta kokemus!!

Kaikin puolin mielettömän mahtava ilta, ei oteta koskaan uusiks!

Tomorrow

Huomenna olis sitten Riinan syndet ja pitäs jälleen kerran kreisibailata! Ennen sitä vähän shoppailua itiksessä (jos on yhtään rahaa, auts!), että saan illan asukokonaisuudesta täydellisen. Kerrankin pääsen ihan luvan kanssa ostamaan ihan vaan KORUJA! Hihii, can't wait!!

Eli siis sitä odotellessa, tähän on hyvä lopettaa!

sunnuntaina, helmikuuta 10

Story of my life

Sillon kun tuntuu, että kaikki alkaa olla hyvin ja vaikeudet tuntuu jäävän taakse, pitäs aina muistaa varautua siihen, että kohta tulee taas kuormallinen paskaa niskaan.

Sillon kun alkaa löytää taas sen oman ilosen itsensä josta itsekin joskus tykkäs, jokin vetäsee taas siihen mustaan, vihaseen ajattelumalliin, eikä mikään enää olekaan hyvin.

Viimeyö oli ensimmäinen pitkään aikaan kun sain nukuttua ensiyrittämällä. Ensi yö tuskin menee yhtä helposti. Se on harmi koska tänään musta tuntu esimmäistä kertaa aikoihin siltä, että elämä alkaa tasaantua ja mä alan olemaan taas oma itseni. Nyt musta taas tuntuu, että mä olen just niin hirveä kun mä olen aina elämäni huonoimpina hetkinä tuntenut olevani. Enkä mä edes tiedä miksi.

Mulla taitaa resurssit loppua tähän taisteluun...


"You've seen my soul, I'm a nightmare. Out of control I'm crashing into the dark..."

perjantaina, helmikuuta 8

Saikulla

Jep, meitsi on saikulla. Vietän aikaa kotona sohvalla, kotona sohvalla, ja kotona sohvalla. Aktiviteetteihin kuuluu tietokone, telkku, tietokone, tietokone, telkku, ja tietokone. Mahtista eiks je? NOT!

Onneksi rakkaani sentään on nyt aamuvuoroissa niin ei tarvii koko päivää möhjöttää yksin. Huono puoli siinä taas on, että hän menee niin ajoissa nukkumaan (tietenkin kun herätys on viiden jälkeen) ja mua taas ei väsytä yhtään. Muutenkin on ollu nyt ihan sika paljon uni vaikeuksia. Ei sillä, heti kun nuahdan niin nukun kyllä sikeästi aamuun asti. Sitä nukahtamista vaan edeltää 2-3tunnin pyöriminen ja maailmankaikkeuden pohtiminen.

Eilenkin päädyin lopulta makaamaan sohvalle kattomaan South Parkia ja syömään banaaneja (joihin olen nykyään koukussa btw) ja menin sänkyyn vasta joskus neljän aikaan yöllä. Pitäs vissiin alkaa miettimään jotain nukahtamislääkkeitä tms. Ainakin siihen asti, että tää stressi helpottaa.

Kirjottaminen on edennyt kivasti ja nyt kun oon vaan kotona pari päivää niin oon saanu ihan hyvin tekstiä aikaseks. Ei siitä sen enempää, en aio tylsistä teitä, hehe.

Home


Saatiin tänään vähän tauluja seinälle (ISO kiitos K-P!). Oltas varmaan saatu enemmänkin jos ois tauluja mitä laittaa hah hah! Ei vaan olla vielä hankittu. Mutta nämä kyseiset taulut mitkä nyt esittelen sattuu olemaan mulle tietyllä tavalla tärkeitä ja olen hyvin onnellinen siitä, että rakkaani hyväksyi ne meidän yhteiseen kotiin.

Älkää välittäkö heijastuksista, I'm no Nigel Barker

Noista tauluista siis on kyse. Voi olla, että olen niitä esitellyt tässä blogissa jo entisen asuntoni aikaan, mutta onpahan nyt sitten toistamiseen. Siinä on siis ihan netistä suurennetut ja valokuvapaperille tulostetut kuvat Bill Kaulitzista, Tokio Hotellin laulajasta (for those who didn't know that). Sitten ihan tavalliset A4:sen kokoiset taulukehykset, muistaakseni tiimarista, ilman sitä varsinaista kehys osaa. Ja koska kuvat oli kehyksiin liian pienet, niin tyrkkäsin alle mustan ohuen kartongin. Kiitokset vain ihana Janppa joka ne alunperin mulle hankit ♥

Täällä meillä nuo taulut on laitettu heti eteiseen, keittiön ja olohuoneen väliseen seinään (jossa sijaitsee myös ovipuhelin, siis ovipuhelin, meillä ei suinkaan ole lankapuhelinta, hah). Meidän olkkarin ja keittiön sisustusvärit on harmaa, musta ja violetti jota häivähtää vähän noissa tauluissakin. Minusta ne sopii meille paremmin kun hyvin ♥


Nuo taulut tosiaan on mulle jokseenkin tärkeintä. Ihan sen takia, että ne muistuttaa minua niistä ajoista kun vielä kuuntelin, katselin, söin, join, hengitin ja elin TH:ta. Niihin aikoihin liittyy paljon ihania muistoja ja ihmisiä joita tulen aina vaalimaan ♥  Muutenkin, noi on mun mielestä vaan sairaan siistit, hihii! Niitä olisi vielä yksi lisää (olisi ollut kaksi, mutta toinen [joka oli mun lemppari] kärsi muutossa sen verran ettei sitä voi enää esille laittaa *itku*), täytyy ehkä viritellä se vielä seinälle kohan saadaan sellanen pora joka pystyy betoniin.

Keittiöön laitettiin kello ja yksi ihana valokuvakehys (jonka sain rakkaaltani joululahjaksi ), mutta siitä en laita vielä kuvaa, koska kyseiselle seinälle tulee vielä toinen samanlainen kehys, eikä tässä ensimmäisessäkään ole vielä kaikkia kuvia (siihen mahtuu siis neljä), hih.

Muutenkaan en oo laittanu niitä lupaamiani kuvia tästä kämpästä, mutta kun meiltä puuttuu vielä(kin) suht oleellisia asioita täältä. Niinkun esim, verhoja (makuuhuoneesta ja keittiöstä) ja sohvatyynyt. Mutta kyllä nuo muutamat taulutkin heti piristää, kun ei vastaan katso pelkät paljaat seinät.

 No mutta, jospa tässä olis ollut tarpeeks asiaa tyhjästä tälle illalle. Palailen ehkä huomenna postaamaan jotain tosta kirjottamisesta kun tänään jätin sen aiheen vähemmälle.

Gute Nacht!
♥♥
 

tiistaina, helmikuuta 5

Nämä päivät

Yesterday, today, tomorrow


Sekä Redrama, että Niina tuli ja meni. Ihme kyllä tykkäsin siitä keikasta ihan tosi paljon! En ois uskonu, mutta loppuunsa se musiikki ei ollukaan sellasta niin jou jou meininkiä kun olin odottanu. Mukana oli vähän lauluakin ja ylipäätään fiilis oli ihan tosi hyvä! Yhteen biisiin tykästyin vielä ihan erikoisen paljon, kipale on nimeltään Sail On. Jotenkin ihanan melankolinen fiilis tossa biisissä, mutta toiveikas silti. Sanoihin en oo hirveesti ees tutustunu, mutta toi sävel jotenki vei mut mukanaan.












 
 
Noiden tahtumien jälkeen oon sitten ollu vajaan viikon duunissa ja nyt viettelen vapaapäivän (lue; krapulapäivän) iltaa ja oottelen murua kotiin. Olin tilannu cdon.comista joku aika sitten L-Koodin neljännen tuotantokauden (mainitsinkohan siitä jo aiemmin?) ja tänään siitä vois pari jaksoa sit kattoa. Huomenna on meno vasta iltavuoroon niin ei haittaa jos tulee valvottua myöhempään.
 
Mutta siis tosiaan. Eilen oltiin Anttimuksen kanssa aivan ihanassa Shaker's:issä drinksuilla! Ite en ellu koskaan ennen siellä käyny ja jotenkin luulin sitä paaaaaljon isommaks. Ihan pikkuruinen paikkahan se oli, mutta tosi tyylikäs eikä mun mielestä pahan hintanen, todellakaan! Drinksut oli ihanan makusia ja baarimikkokin oli mukava. Joku pulsu kävi tiskillä haastamassa riitaa, mutta lähti lopulta onneks suht kiltisti eteenpäin. Ilta oli tosi jees, eikä tänään oo kyllä oikeestaan ollu mitään oloja, jee!

Mango Ivanov & Banana Daiquri

Writing

Mulla on ollu tänään ihan ihme fiilikset ton kirjottamisen suhteen. Päivemmällä olin Jatan luona ja ihan silleen, että en malta odottaa, että pääsen kirjottamaan. Noh, sen sijaan kotiin tultuani aloinkin siivoamaan ja sitten pelaamaan ja sitten suihkuun ja nyt vihdoin kun tajusin, että on se hetki kun vois alkaa rustaamaan niin paperille ei tullu muuta kun biisin alku, haha! Niin ja nyt sitten kirjotan blogia. Ei tän nyt ihan näin pitäny mennä, mutta samakos tuo. Ehkä mä olen nyt just jotenkin liian all over the place kirjottaakseni mitään muuta kun tällasta jonnin joutavaa lätinää. Toisaalta, voishan sitä kokeilla, eiks ni?

Future


Tätä mä en malttas sitten mitenkään odottaa