Omalla tavallaan tuntuu hirveen oudolta, tai jännältä, että tässä sitä nyt asutaan kahdestaan, kun kuitenkin ehti jo vähän tottua siihen yksin oloon. Toisaalta taas tuntuu, kun Anni ois tässä koko ajan ollukin.
Eilen käytiin jo vähän juhlistamassa tätä iloista "perhetapahtumaa" Mustassa Härässä ja Mamassa jonne päädyttiin Millin sijasta, kun Henkka käski, haha. Tänään ei krapuloitu oikeestaan yhtään. Käytiin jopa itiksessä syömässä, kiertelemässä, ja ruokakaupassa. Huomenna tehdään salaattia. Nam.
Muuten tää ilta on menny leffoja katellessa ja pirtelöä vedellessä, hahaaa...
Eilen alkuillasta, sillon kun olin vielä selvinpäin, aloin myös purkaa ja selvittää tunteitani erästä "vanhaa" asiaa kohtaan, ja olen tänään vähän jatkanut samalla linjalla. On jotenkin tyhjä olo sen suhteen, tai vaikea. Olisi niin paljon vielä sanottavaa, kysyttävää ja vaikka mitä, mutta jotenkin olen vaan henkisesti lukossa. En saa tätä asiaa mielessäni yhtään eteenpäin. Junnaan vaan samassa kohtaa koko ajan. Huh huh.
Omalla tavallaan koko juttu tuntuu turhalta, vaikka todellisuudessa se onkin kaikkea muuta. Siis kaikkea muuta. Mikään tuohon aiheeseen liittyvä ei ole koskaan tuntunut turhalta. Ei edes sillon, kun olen yrittänyt.
Joka tapauksessa mulla on nyt sen suhteen sellanen fiilis, että ollaan edes menossa oikeaan suuntaan, vaikkakin aika hitaasti. Jotenkin se ilkeä ja ahdistava tunne alkaa hävitä. Oli oikeasti hyvä idea nostaa kissa pöydälle. Oikeasti. Suosittelen sitä teille kaikille jotka mietitte pitäisikö avata suu jostain aiheesta vai ei.
Deep down you know it's best for yourself but you
Hate the thought of her being with someone else
But you know that it's over
We know it is through
Let it burn
Let it burn
Gotta let it burn
Hate the thought of her being with someone else
But you know that it's over
We know it is through
Let it burn
Let it burn
Gotta let it burn
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti