Kateus on katsojan silmässä

Mä olen kolmatta päivää saikulla. En jaksaisi enää maata sängyssä, mutta ei tässä oikein muutakaan tekemistä ole *huoh*. Dataan kaiket päivät ja saan siitä helvetillisen päänsäryn. Mun näölläni tää tietokoneenruudun tuijottaminen 24/7 ei ole ehkä ihan kaikkein järkevintä, mutta, ihan sama.

Nyt mä olen taas jotenkin niin negatiivisella ja surullisella tuulella, and I have no idea why. Alan olla aika kypsä tähän omaan lapselliseen kiukutteluuni, mutta en vaan voi itselleni mitään. Mä tiuskin ihan ilman syytä ja tajuan vasta 15sekuntia myöhemmin, että olikohan tuokin taas ihan aiheellista.

Mulla on myös ikävä Joensuuhun, kotikaupunkiin. Mulla on ikävä mun perhettä ja mun ystäviä. BePoppia ja kesäistä ihanaa Elinaa ♥

Noo, kohtahan sinne ollaan menossa, nyt en vaan jaksa innostua edes siitä. Tyypillistä minua. Ensin mä volisen jostain asiasta, ja sitten kun siihen on tulossa muutos niin en jaksa edes hymyillä. Mä olen niin negatiivinen ihminen. Get over yourself bitch!

I love life, but who's life?

Katselin taas ihailemieni julkkisten kuvia ja tulin yhä vaan ärsyyntyneemmäksi ja surullisemmaksi. Mä niin kadehdin niitä ihmisiä. Miksi mä en asu Los Angelesissa? Miks en mä käy baarissa Jeffree Starin kanssa ja valokuvaa HOLLYWOOD kylttiä auringonnousussa? Ärsyttävää. Miksi mä en edes ole laiha?? Vielä vitun paljon ärsyttävämpää. Mä olen kyllästynyt olemaan pullea tai tavallinen. Mä haluaisin kokea enemmän. Ei tule onnistumaan näillä palkoilla, sen voin luvata.

Huoh taas. Mä vaan katkeroidun päivä päivältä enemmän... No en oikeasti! Mulla on nyt vaan menkat niin koko maailma on vaan vittu. Can't help myself...

Mä haluan olla edes laiha perkele!!!

Helvetin hyvää yötä, I'm out. Huomenna saikkupäivä 4/5, wonder what I'm gonna do then... *Huoh*





"Lucky Skinny Bitch living in LA"